HarrastuksetPartio Liityin partioon 7-vuotiaana. Lippukuntani oli tyttölippukunta Porin Tertut. Ensimmäisellä leirillä vuolin sormeeni haavan tehdessäni makkaratikkua, mutta enpä ole tehnyt sitä enää toisten. Vanhetessa siirryin sudenpennusta vartiolaiseksi ja 13-vuotiaana vartionjohtajaksi. Kokosimme neljästä vartionjohtajasta ryhmän nimeltään Levottomat jalat ja kisailimme Satakunnassa erilaisissa partiotaitokisoissa. Kerran tulimme hopealle ja seuraavalla kerralla saavutimme jo luokkamme voiton. Sen seurauksena pääsimme SM-kisoihin ja sitä reissua jaksamme edelleen muistella. Neljä kaupunkilaistyttöä laitettiin suksien päälle kahdeksi päiväksi kovassa pakkasessa. Yhdet monot sulivat nuotion ääressä, taskulamppu jäätyi kiinni kinokseen ja kaaduin ennen maalia tyylikkäästi keskelle latua. Harmi, ettei kukaan meistä ollut ottanut kameraa mukaan. Ansiokkaasta työstä vartionjohtajana Porin Tertuissa minulle myönnettiin Louhisuden solki. Muutettuamme takaisin Espooseen vaihdoin lippukuntani sekalippukuntaan, Karhunvartijoihin. Partionjohtajana ja laumanjohtajana minut usein löysi jostain kummasta syystä tekemästä ruokaa koko leirille, vaikka kotona en juurikaan kokkaile. Vuonna 2007 lippukuntamme täytti 20 vuotta ja olin mukana suunnittelemassa juhlia. Ansiokkaasta työstä partionjohtajana Karhunvartijoissa minulle myönnettiin toisen luokan Mannerheim-solki. Keväällä 2008 olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Partioparaatia Helsinkiin. Suosittelen partiota kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Minua taidot ainakin auttoivat armejan metsäleireillä. Harvat nuoret ovat nukkuneet talviyötä teltassa tai syöneet pääkalloa. Lisäksi olen partion kautta saanut mahtavia ystäviä. Partiolippukunta Karhunvartijat Musiikki Äitini opetti minut ja siskoni jo pienenä soittamaan pianoa. Koskettimiin ja nuottikirjoihin tuli numerot, joiden avulla vähitellen opimme soittamaan. 10-vuotislahjaksi sain poikkihuilun. Porissa kävin yksityisillä soittotunneilla sekä soitin koulun orkesterissa. Soitin monta vuotta Porin nuorisopuhallinorkesterissa, PNPO:ssa. Olin mukana voittamassa kuviomarssin SM-mestaruutta Haminassa. Orkesterille se oli jo toinen, mutta minulle ensimmäinen kokemus ja ehkä se vaikutti taustalla, kun hakeuduin suorittamaan asepalvelusta Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaan. En ole koskaan aikaisemmin enkä koskaan sen jälkeenkään soittanut niin paljon kuin varusmiessoittokunnassa. Meillä taisi olla yli 100 esiintymistä vajaan vuoden aikana. Eniten pidin paraati- ja kuviomarssista, vaikka se vaatiikin paljon keskittymistä ja ehdottomasti kappaleiden ulkoa osaamista. Varusmiessoittokunnan kanssa olimme myös esiintymismatkalla Singaporessa, jossa suomalainen marssimusiikki oli hyvin eksoottista. Kuviomarssiharjoitukset kruunasi Hamina Tattoo 2002, samoin alokasleirit jaksoi, kun tiesi pääsevänsä esiintymismatkalle Singaporeen. Jyväskylässä liityin Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteriin Puhkupilleihin. Parhaiten mieleen on jäänyt koululaiskonsertit, joihin soittajat pukeutuivat kuin naamiaisiin. Soittamisen ei aina tarvitse olla vakavaa :) Myös Puhkupillit ovat esintyneet monesti Hamina Tattoossa, viimeksi kesällä 2008, jolloin kokoonpanona oli PuhkuSeniors-ryhmä. Syksyllä 2008 päätin pitkästä aikaa kaivaa soittimenin pölykerroksista ja aloittaa orkesterissa soittamisen uudelleen. Muutaman vanhan soittajakollegan kautta löysin Apollo-orkesterin Helsingistä, jossa olisi tarkoitus ylläpitää aikoja sitten hankittua soittotaitoa. Muita mieleenpainuvia esiintymiskokemuksia ovat olleet mm. eduskunnan toisen varapuhemiehen vastaanotolla esiintyminen vuonna 2005 ja esiintyminen Café Niinistössä yhdessä kansanedustaja Ahti Vielman kanssa. Syksyllä 2008 aloitin aktiivisemman soittamisen uudelleen ja liityin Puhallinorkesteri Apollon määrällisesti isoon huilistiriviin. Ilmapiiri on rento, mutta haasteellisista kappaleista ei ole luovuttu. Soittotaito pysyy hyvin hyppysissä. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta Liikunta Pienenä aloitin satubaletin ja jatkoin tanssimista viidennelle tai kuudennelle luokalle asti. Sitten musiikki ja partio veivät enemmän aikaa ja tanssiminen jäi. Lukiossa aloitin tanssimisen uudelleen, mutta se jäi kirjoitusten jälkeen lopullisesti. Suomen suurimmassa kuntokoulussa olin vuoden, jonka jälkeen satunnaisesti yliopiston punttisalilla kaverin raahaamana. Kesällä 2006 löysin mainion kuntosalin aivan naapurista ja siellä olen käynyt nyt muutaman kerran viikossa. Spinning on aivan ehdoton suosikkini ja siellä käyn aina kun motivaatio yksin harjoitteluun on vähissä eli aika usein. Nyt on takana kaksi "juoksukisaa"; NaistenKymppi toukokuulta 2009 ja Espoon rantamaratonin yhteydessä järjestetty KuntoKymppi syyskuulta 2009. Luottamustoimet Minulla on muutamia luottamuspaikkoja kunnallisissa luottamuselimissä sekä järjestöpuolella. Seurakuntavaaleja ja yliopiston ylioppilaskuntien vaaleja lukuunottamatta en ole ollut ehdolla vaaleissa. Ja itseni tuntien uskon, etten myöskään tule olemaan ehdolla. Teen mielummin vaalityötä niiden puolesta, joilla on intohimo olla mukana vaikuttamassa ja etenkin rohkeutta lähteä ehdolle. Kuitenkin Espoo on niin iso kaupunki, että luottamuspaikkoja riittää myös niille, jotka eivät ole olleet ehdolla. Tällä valtuustokaudella olen varajäsenenä nuorisolautakunnassa ja hallituksen jäsenenä Espoonkruunussa. Tulin valituksi vuosiksi 2011-2014 Leppävaaran seurakuntaneuvostoon ja Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon. |